Seppo jo syntymästään Myös asiallisia kommentteja otetaan vastaan

Mä lehden luin

Vaikka yleensä en lue, siis Journalisti-lehteä, vaan laitan sen postin tuodessa odottamaan myöhempää lukupäätöstä. Niitä on tuossa lokerikossa nyt odottamassa seitsemän vuoden lehdet sitä päätöstä. Miksikö?Koska koko lehti on nykyään pelkkä vitsi ja journalismin kanssa lehdellä ei ole mitään tekemistä.

Erehdyin kuitenkin ottamaan viimeisimmän lehden paikallisjunalukemiseksi ja kerron teille, miksi Journalisti-lehti on suuri vitsi ja sen lukemiseen käyttetty aika on haaskausta.

Viimeisimmässä lehdessä oli Johanna Vehkoon kolumni ”Tapahtui näinä päivinä”. Johanna Vehkoosta kerrotaan jutun faktalaatikossa tietona, ”että kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista”

Tietokirjailija Vehkoo käsittelee kolumnissaan turvapaikanhakijoista tehtyjä uutisia ja kuinka vaikeaa on erottaa huhu ja todellisuus. Vaikeuksia näyttää tämän erottaminen olevan myös tietokirjailija Vehkoolle. Kuten myös turvapaikanhakijan erottaminen pakolaisesta.

Tässä esimerkki jutusta:

 

Sittemmin pakolaisten piikkiin on kuviteltu useita muitakin rikoksia, joita ei koskaan tehty.

Uudenvuodenaattona Kölnissä ahdisteltiin naisia, ja tiettävästi tätä tosiaan tapahtui. Mutta sitten suomalainen poliisi intoutui kertoilemaan, että Helsingissäkin melkein, ehkä, mahdollisesti tapahtui jotakin vastaavaa tai siihen viittaavaa. Tai jos ja kun ei tapahtunut, niin ainakin olisi voinut tapahtua.

Loppiaisen jälkeen KRP tiedotti, ettei Helsingissä suunniteltu samanlaisia tekoja kuin Kölnissä.

En voi moittia satunnaista lukijaa, jos hänelle jäi epäselväksi, mitä Helsingin asematunnelissa tapahtui vai tapahtuiko mitään.”

 

Tietokirjailija Vehkoo siis yrittää vääntää Helsingin uudenvuodenyönä tapahtuneen yhden raiskauksen, kahden raiskauksen yrityksen ja 12 seksuaalisen häirinnän pelkäksi kuvitelmaksi, joita ”jos ja kun ei tapahtunut, niin ainakin olisi voinut tapahtua”. Jo kappaleen alussa tietokirjailija Vehkoo tuo kantansa kyseiseen uudenvuodenyön tapahtumaan selväksi:” pakolaisten piikkiin on kuviteltu useita muitakin rikoksia, joita ei koskaan tehty.”

Uudenvuodenyön suomalaiset naisuhrit kiittävät varmasti Vehkoota ja Journalisti-lehteä tästä helpottavasta tiedosta, että kaikki olikin vain kuvitelmaa.

Minä kirjoitan fiktiokirjoja mutta niissäkin on paljon enemmän faktaa kun tietokirjailija Vehkoon tai Journalisti-lehden tuotoksissa, jos tässä oli esimerkki faktojen paikkansa pitämisistä.

Jutussa ei ollut mitään muuta kohdalle osuvaa kun aloitus, jota tosin pitää muokata hieman:

”Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että olemme menettämässä otteemme todellisuudesta. Puhun nyt meistä sekä kansakuntana että toimittajakuntana.”

Voit Vehkoo jättää huoletta sen ”sekä kansakuntana että”-osion pois ja laittaa monikkomuodon yksikköön niin allekirjoitan lauseen.


 

Ps. Ja tämä toimittaja mainostaa vielä olevansa yksi Long Playn perustajista. Kuka itseään vakavasti otettavana pitävä mediataho voi tilata tällaisilta toimittajilta mitään juttuja jos toimittajan faktataso on tätä luokkaa? Journalisti-lehdelle näyttää kuitenkin kelpaavan, mikä kertoo itse lehdestä jotain.

Pps. Vehkoo kertoo omalla esittelysivullaan kouluttavansa toimittajia faktantarkistuksessa. En tiedä itkiskö vai nauraisko. Taidan tehdä molemmat.


 

http://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/2/tapahtui-nin-pivin/

http://yle.fi/uutiset/poliisin_yhteenveto_uudenvuoden_tapahtumista_jopa_...

https://vehkoo.wordpress.com/about/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Toinen "itkeä vaiko nauraa" esimerkki:

Julkisen sanan neuvoston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Elina Grundström. Hän on entinen Vihreän Langan päätoimittaja ja kiihkeä feministi.

JSN menetti ainakin omalta osaltani kaiken arvostuksen.

Tähän maahan tarvittaisiin riippumaton elin arvioimaan toimittajien tekemisiä.

Seppo Hildén

JSN on toinen journalismivitsi. Lehtitalojen edustajat valvovat omien lehtien journalistista toimintaa. Pekka Hyvärinen sai pj:nä vuonna 2009 tästä pelleilystä tarpeekseen ja erosi.

Katoin tuota Vehkoon historiikkia netistä tarkemmin ja sieltähän löytyy toimittaja-ja venäjänkielen opinnot Tampereen Yliopistolta. Siis sieltä, missä opetetaan että objektiivinen tiedonvälityskin pitää valjastaa vasemmistoaatteen ajamisen eteen.

Vehkoo itse on ollut vasemmistonuorissa ja keskittynyt aiemmin tekemään kirja-arvosteluja sekä kehitysmaajuttuja Vietnamista, Laosista ja Kuubasta.

Nykyään hän on LoNG Playn päätoimittaja ja toimii myös johtajana feministisessä ajatushautomo Hatussa.

Vehkoo ei ole vielä näköjään osannut päättää mihin keskittyy.

Paitsi siis Journalisti-lehden kolumnin näytön perusteella ei ole keskittynyt ainakaan faktojen tarkistukseen.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Käsityöt mielessä, hyvältä haisevan hatunvirkkausta vasemmistovoimin:

http://www.hautomohattu.fi/wp-content/uploads/2015...

Virkkuukoukkuja ja piikkilankaa on sijoitus rauhalliseen aikaan räystäitten alkaessa tippua. Lisätään vielä ketju ja koivuklapi, saa hyvän nunchakun vaikkapa siihen ashura-kulkueeseen.

Toimituksen poiminnat